Ajankohtaista, Alppihiihto, Hiihtokeskukset, Laskettelu, Lumimatkat, Yleinen

Kauden alku

Julkaistu: 10.1.2016

SYKSY 2015

Ei varmaan kukaan osannut vielä syksyllä ennustaa, kuinka pitkälle rinteiden avaus tällä talvikaudella tulee venymään.

Isänpäivä, Levi

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Laskukelejä odottavan rinneihmisen aika on pitkä ja jo marraskuun alussa lumettoman maiseman katselu alkoi turhauttaa. Isänpäivän tienoilla oli päästävä haistelemaan oikeaa talvea ja varovaisen toiveikkaina siitä, että rinteisiinkin olisi jo mahdollista päästä, suuntasimme Leville, talvikauden avajaisiin. Avajaisista kirjoitinkin jo aikaisemmin kokemuksiamme ravintola Kuurasta ja Winter Laser Worldistä.

Levin eturinteet 5.11.2015

Pääsimmehän me isänpäivän aattona sitten Levillä myös rinteeseen, eli hauras toiveemme toteutui. Ennätyksellisen lämpimän syksyn johdosta, joka muun muassa aiheutti alppihiihdon maailmancupin Levin osakilpailun peruuntumisen, rinnehenkilökunta teki varmasti hiki hatussa töitä saadakseen edes tähän viikkoa myöhemmin järjestettyyn talvikauden avajaistapahtumaan jonkin verran laskettavaa. Se mitä sitten saatiin valmiiksi, luontoäidin sanellessa karut reunaehdot, oli noin yksi kolmasosa Levin eturinteiden leveydestä ja noin puolet korkeudesta käsittävä rinneosuus. Mutta ai että, siinäkin oli mukava päästä muutama lasku vetämään. Montaa käännöstähän tuossa ei ehtinyt tehdä ja sitten olikin jo taas jonotettava hissiin – mutta hyvä näin.

Beaujolais Nouveau-aika

Beaujolais Nouveaun nautiskeluaikaan mennessä, eli marraskuun lopulla mustaa maata jatkuvasti piiskaava vesisade alkoi jo taas ylittää ärsytyskynnyksen täällä Pirkanmaalla. Lämmittävän takkatulen äärellä saattoi melkein kuulla korvissaan suksen kanttien suhinan rinteen samettiseksi lanatulla pinnalla – BUFF! – unikuva haihtui nopeasti vesisateen ropistessa äänekkäästi ikkunapellille!

Uudet alppisuunnitelmat

Kutakuinkin näihin hetkiin osui myös STS Alppimatkojen ilmoitus Zauchenseen-lomamme peruuntumisesta. Kohteeseen ei kuulemma ollut saatu riittävästi varauksia ja Zauchensee jäisi näin kokonaan pois heidän kohdevalikoimastaan kaudella 15-16. Nyt ärsytti! Olimme tehneet oman matkavarauksemme jo kesäkuussa ja valintamme osui juuri Zauchenseehen siitä syystä, että halusimme käydä ensimmäisellä alppireissullamme jossain pienessä ja ei niin tunnetussa kohteessa. Lisäksi Michael Walchoferin omistama uunituore hotelli Sportwelt vaikuttaa houkuttelevalta.

Zauchensee / Bad Gastein

Nyt sitten meni nämä suunnitelmat uusiksi ja piti hetki vetää happea. STS Alppimatkat ehdotti meille kohteen vaihtoa Bad Gasteiniin ja heidän omistamansa hotellin Salzburger Hof:n suojiin. Kumma kyllä, ihan ensimmäiseksi tämä ei tuntunut meistä ollenkaan houkuttelevalta vaihtoehdolta. Bad Gasteinista saa sen kuvan jo pelkästään Alppimatkojen opasta lukiessa, että lähes koko Suomen väestö on siellä jo ehtinyt pistäytymään vuosien varrella – mainostetaanhan kohdetta suomalaisten suosituimmaksi alppikohteeksi. Muutaman päivän pohdiskelun jälkeen alkoi mielemme kuitenkin muuttua. Olin Zauchenseen kohdalla ajatellut, että siitä riittäisi paljon uutta kirjoitettavaa blogiimme, mutta kyllä sitä taitaisi löytyä vielä Gastein-laaksostakin. Niinpä ilmoitimme Alppimatkoille ottavamme heidän tarjouksensa kohteen vaihdosta vastaan, jos Salzburger Hofista löytyy eläinallergikolle sopivia huoneita.

Eläinpölyallergia

Tämä allergia on muuten yksi sellainen juttu, joka pomppaa esille mitä tahansa alppikohteita ja niiden hotelleja tutkiessa. Ainakin Itävallan hotelleista suurimmassa osassa on huoneissa kokolattiamatot. Lisäksi useiden hotellien tiedoissa mainitaan lemmikkieläinten olevan sallittuja lisämaksusta. Kuka tahansa eläinpölylle vakavasti allerginen tietää, että kokolattiamatto ja huoneessa aikaisemmin majoittuneet lemmikit ovat pelottava yhdistelmä. Kaikkein varmin vaihtoehto on tietysti löytää allergiahuone mutta ainakin kaltaiselleni allergikolle (joka siis on allerginen nimenomaan eläinten hilseelle mutta esim. tavallinen huonepöly ei aiheuta mitään oireita) riittää mainiosti tavallinen huone (jopa sillä kokolattiamatolla jos on aivan pakko) mutta huoneessa on lemmikkieläimet kiellettyjä. Suomalaisista hiihtokeskuksista näitä vaihtoehtoja löytyy paljon ja asiasta on selkeästi kerrottu hotellien perustiedoissa mutta jostain syystä esim. Itävallassa tämä asia ei tunnu olevan tärkeä. Liekö itävaltalaisen vuoristokansan geeniperimä säilynyt kokonaan ilman mokomia allergiavitsauksia.

Alppimatkat vastasi meille, että allergiahuone voidaan taata, joten eipä sitten muuta kuin päivittämään määränpääkohteen nimi suunnitelmiin ja nojatuolihaaveilu saa jatkua 🙂 Pari varustejuttua täytyy myös päivittää. Siispä ostamaan monolaukkuja ja yhtä sun toista muuta, mitä ilman on Suomen kohteissa vielä pärjännyt mutta joita ilman ei Alpeille viitsi lähteä.

Joulu, Ruka

Joulu tuli täysin suunnitelmista poiketen ja yllättäen (ISO KIITOS perhetuttavien anteliaan majoitustarjouksen) vietettyä lumen ja rinteiden äärellä Rukalla. Ja mikä iloinen lisäyllätys se olikaan, kun törmäsimme Rukan keskustassa Kuuran Iidaan ja hänen mielitiettyynsä ”Werneriin”. Olipa mukava taas vaihtaa kuulumisia vaikka pikaiseksi juttutuokiomme jäikin kylmässä aattoiltapäivän viimassa. Toivottavasti Iida ja Werneri teillä oli myös mukava joulu Rukalla! 🙂

Näkymä majapaikkamme parvekkeelta, saunatauolta.

Rukan Joululintu

Kaikille jouluna Rukalle suuntaaville vinkkinä, että menkää katsomaan Rukalla joka joulu esitettävä ulkoilmanäytös Joululintu. Meidän perhe on sen nähnyt nyt kaksi kertaa ja useampia vuosia ehti kulua välillä aikaa. Silti nyt jo isoiksi kasvaneet tytöt kuten me aikuisetkin olimme aivan yhtä vaikuttuneita näytöksestä ja niin olimme vuosia aikaisemminkin. Menkää katsomaan! Näytös järjestetään joka joulu vain yhtenä iltana, yleensä 22.12. mutta päivä voi jonkin verran vaihdella, joten tarkista Rukan Joulun aikataulusta ajankohtainen tieto.

Alppivalmistautumista

Minä ehdin vielä tammikuun lopussa yhdelle parin päivän verryttelyjaksolle Levin rinteisiin ennen Bad Gasteinia (kiitos tästä näppärästi ajoittuvan ja suuntautuvan työmatkani) mutta mieheni Petri saa luvan pärjätä alppirinteiden haasteissa näillä harjoitteluilla, mitä tämä alkukausi on tarjonnut. Tai ehkä hän ehtii vielä päiväksi Himokselle ennen tätä meidän ensikertalaisten 6.2.16 alkavaa Itävalta-koitosta. Pitäkää meille peukkuja! Me kirjoitellaan reissusta aina kun ehditään! 🙂 Päivityksiämme tulee myös FB ja Instagram. Luistavia laskukelejä kaikille lukijoillemme!